Kemin kaupunki
Lumen ja meren kaupunki Kemi on maailmankuulu LumiLinnasta ja matkailujäänmurtaja Sammosta. Kemin elinkeinoelämä koostuu pääosin perinteisestä puuteollisuudesta sekä huipputeknologiasta.
Tietoa Kemin kaupungista
| Perustettu | 1869 | |
|---|---|---|
| Väestö | 22 840 asukasta | (31.12.2006) |
| Pinta-ala | 101,72 km2 | |
| Maapinta-ala | 93,74 km2 | |
| Vesipinta-ala | 7,98 km2 | (sisävesiä) |
| Asukastiheys | 225 asukasta/km2 |
| Tuloveroprosentti | 20,00 % | (v. 2007) |
|---|---|---|
| Yleinen kiinteistöveroprosentti | 1,00 % | (v. 2007) |
| Kaupunginjohtaja | Ossi Repo | |
|---|---|---|
| Kotisivut | www.kemi.fi | |
| Sähköposti | kirjaamo@kemi.fi |
Kemin sijainti
| Lääni | Lapin lääni | |
|---|---|---|
| Maakunta | Lapin maakunta |
Kemin historia
Kemin synty
Kemin kaupunki perustettiin Keisarillisen Majesteetin asetuksella 5. maaliskuuta 1869. Kolmea vuotta aiemmin Kemissä oli käynnistynyt Laitakarin höyrysahan toiminta, ja teollisuus jatkoi kasvuaan: vuosisadan loppuun mennessä toiminnassa olivat myös Karihaaran saha ja Kemi Oy.
Vuonna 1894 rakennettiin kaupunkiin Raatihuone. 28. joulukuuta 1899 valittiin Kemin 1. kaupunginvaltuusto, jonka 1. kokous pidettiin 4. tammikuuta 1900 Lukuhuoneen talossa. 1900-luvun alkuvuodet toivat muitakin uudistuksia. Kemin kirkko valmistui, rautatie ulottautui kaupunkiin ja Kemijoen terässillat valmistuivat.
Suomen itsenäistymisen jälkeen Kemi kehittyi edelleen, kun sulfiittiselluloosatehdas käynnistettiin Kemi Oy:ssä 1919. Veitsiluodon saha perustettiin 1922, ja 1930 käynnistettiin Veitsiluodon sulfiittisellutehdas.
Lapin sota koetteli kaupunkia
Vuoden 1931 alueliitoksen ansiosta kaupungin pinta-ala kasvoi 15 km²:stä yli viisinkertaiseksi. Samana vuonna kaupunkia kohtasi onnettomuus. Lukuhuoneen talo kunnostettiin kaupungintaloksi, jossa pidettiin ensimmäinen valtuuston kokous 13. helmikuuta 1931. Talo paloi seuraavana yönä.
Liikenneyhteydet kehittyivät vuosikymmenen lopulla. Ajoksen sataman rakentaminen lähti vauhtiin, lentokenttä vihittiin ja Aero Oy:n reittiliikenne alkoi.
1940-luvun alussa Kemiin valmistui kaupungintalo ja yleinen sairaala. Lapin sota kuitenkin tuhosi osan kaupunkia vuonna 1944. Kemissä taisteltiin 7.—8. lokakuuta. Kaupungintalo, ratapiha, sisäsatama ja Kemijoen sillat räjäytettiin. Kaupungintalo saatiin korjattuna käyttöön 1946, jolloin myös laajennusosa, Lapinlisä valmistui.
Sarjakuvia ja lumilinna
Kaupunki jatkoi kehittymistään: Elijärven kromikaivos avattiin ja tuotanto käynnistyi 1968. Seuraavana vuonna Kemin kaupunki vietti 100-vuotisjuhliaan 5. maaliskuuta. Kemi Oy:ssä käynnistettiin kartonkitehdas 1971, ja Perämerentie ja Sauvonväylä vihittiin käyttöön 1976.
Kemi on profiloitunut sarjakuvakaupungiksi. 1981 järjestettiin Kemin ensimmäiset kansainväliset Sarjakuvapäivät, ja kunnalliskertomus julkaistiin ensimmäistä kertaa sarjakuvamuodossa 1985.
Kemi on panostanut myös matkailutoimintaan. Matkailujäänmurtaja Sampo hankittiin kaupungille vuonna 1987, ja se aloitti jääristeilyt. Maailman suurin lumilinna rakennettiin Kemiin 1996. Kävijöitä oli huikeat 318 000. Linnasta muodostui jokavuotinen perinne.
Moderni teollisuuskaupunki 2000-luvulla
Kaupunki on myös kohdannut nykyajan mukanaan tuomia muutoksia. Uitot Kemijoella päättyivät 1992. Isohaaran voimalan uusi osa ja III koneistot rakennettiin Vallitunsaareen Kemin kaupungin alueelle 1992-1994, ja Kemijoen ensimmäinen kalatie rakennettiin Vallitunsaareen Isohaaran voimalan uuden osan yhteyteen 1993.
14. elokuuta 2002 Kemi juhli rautatien tulemisen 100-vuotisjuhlia, ja Kemin asemalla oli juhlajuna ja juhlallisuuksia. Myös Kemin kirkko täytti 100 vuotta.
2003 Kemi pääsi Guinnesin Ennätysten kirjaan, kun StoraEnson Veitsiluodon hienopaperitehtailla uusittiin PK3-paperikone. Työ valmistui ennätysajassa: yhdessä kuukaudessa.